Aivoliiton konseptiin perustuvaa Juttu-tupa -toimintaa on järjestetty kurssimuotoisena Espoon työväenopistossa jo vuodesta 2011 alkaen. Juttu-tupa on tarkoitettu henkilöille, joilla on aivoverenvuodon tai aivoinfarktin aiheuttama afasia. Afasiaan liittyy erilaiset puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Usein henkilöillä on myös aivoverenkiertohäiriön mukanaan tuomia motorisia vaikeuksia, esimerkiksi oikean puolen halvaus.
Juttu-tupa -ryhmien tavoitteena on edistää osallisuutta, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä sekä tarjota mahdollisuus kommunikointiin afasiasta huolimatta. Vuorovaikutusta harjoitetaan turvallisessa ympäristössä ohjauksen ja vertaistuen avulla.
Ekososiaalinen sivistys metateemana
Viime syksynä Juttu-tuvan punaisena lankana oli Tehdään yhdessä, jolloin mm. teimme videoita, koristelimme kakkua ja pelasimme. Luonto ja ympäristö on yleensä kevätkauteen kuuluva teemakokonaisuus. Aiempina vuosina olemme käsitelleet mm. muovittomuutta, lajittelua ja hiilijalanjälkeä. Ympäristön ja omien valintojen huomioiminen sekä osallisuus ja sosiaalinen toiminta ovat siis olennainen osa Juttu-tuvan sisältöjä.
Kuluva kevät on tuonut paljon uusia ajatuksia myös Juttu-tuvan piiriin ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta. Jo tammikuussa käsittelimme uutisissa esiin noussutta koronavirusta ja perehdyimme virusten maailmaan. Emme arvanneetkaan silloin, mitä seuraavat kuukaudet tuovat mukanaan.
Korona vei verkkoon
Kun korona keskeytti lähiopetuksen, harmittelin ennen kaikkea Juttu-tupien peruuntumista. Ryhmätapaamiset ovat monelle osallistujalle henkireikä ja tarjoavat tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Pohdin erilaisia vaihtoehtoja jatkaa kurssia eteenpäin, ja kun kuulin esimerkkejä muista Suomen Juttu-tupa-ryhmistä päädyin ehdottamaan ryhmälle Juttu-tuvan jatkamista verkon kautta.
Mäkkylän Juttu-tupa-ryhmässä 2/3 opiskelijoista oli valmiita osallistumaan etäyhteyksillä, joten loin Collaborate-huoneen, jossa kurssia jatkoimme.
Collaboraten toiminnallisuudet kommunikaation tukena
Blackboard Collaborate osoittautui oivaksi ja riittävän helposti hahmotettavaksi välineeksi kommunikaation harjoitteluun ja osallistumiseen. Oli mukava nähdä tuttuja videoyhteyden välityksellä. Pienin askelin edeten pystyimme toteuttamaan lähes kaikkea, mitä luokkatilanteessakin ja oikeastaan jopa enemmän.
Koska ryhmäläisistä kaikki eivät pysty tuottamaan puhetta, eivätkä kirjoittamaankaan, osoittautui piirrostyökalu oivaksi. Hiirellä tai mobiililaitteella sormella piirtämällä pystyy näyttämään/valitsemaan näkyvistä vaihtoehdoista sopivan. Viittaustyökalun avulla on helppo vastata ilman sanoja. Eleet näkyvät videon kautta. Pictionaryakin pelasimme niin, että laitoin yksityisviestillä chatissä sanan. Jokainen piirsi vuorollaan ja muut arvasivat.
Koronarajoitusten vaatima fyysinen etäisyys ei tekniikan myötä onneksi tarkoittanut sosiaalista eristäytymistä. Osallisuutta ja sosiaalista kestävyyttä on ollut ilo olla tukemassa myös verkossa. On säästynyt matka-aikaa ja taksikilometrejä, kun tapaaminen on ollut verkossa. On säästynyt paperia ja tulosteita, kun valkotaulu on verkossa. On päästy vierailemaan monen kotona ja näkemään lemmikkejä. Yhteenkuuluvuuden tunne on kasvanut. Uusia asioita kokeilemalla olemme oppineet uutta.
Teksti ja kuvat:
Satu Luhtanen
Suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia
